VisitKimitoon

VisitKimitoön

 

Etsi

Strömman kanava

Kanavarakentamisen alkuvaihetta edustavalla Strömman kanavalla on huomattava asema rannikon teollisuus- ja liikennehistoriassa.


 

Strömman kanava yhdistää Suomenlahdella Teijonselän ja Finnarinselän Kemiönsaaren ja Salon rajalla, jossa lähes ainoana paikkana Suomessa voi havaita vuorovesien vaihtelun. Strömma on kapein kohta Kemiönsaaren ja mantereen välillä. Kanavista vanhempi, 1840-luvulla rakennettu ja 1890-luvulla laajennettu avokanava on kapea ja vuolasvirtainen.

Vanhan kanavan länsipuolelle 1960-luvulla rakennetun uuden kanavan leveys on 28 metriä ja kulkusyvyys 5,5 metriä. Kanavan yli on rakennettu sähkömekaanisella koneistolla toimiva, pystyyn nostettava läppäsilta.

Kanavamiljööseen kuuluu myös kanavanvartijan talo ja Kemiönvirran luotsiasema. Strömman luotsivartiotupa on merialueen ainoa kanavan yhteyteen tehty luotsipäivystyspiste.

Kanavan ympärille muodostuneeseen yhdyskuntaan liittynyttä rakennuskantaa on säilynyt kanavien väliin jäävällä saarella.

Merenlahden kaakkoisrannalla on viljelymaiseman ympäröimä Strömman kartanon talouskeskus, jossa päärakennus on vanhimmilta osiltaan 1830-luvulta

Historia

Strömman kanavan rakentaminen liittyy Teijon ruukin historiaan ja kuljetustarpeisiin. Perniössä sijainneen Teijon ruukin omistaja Robert Bremer oli löytänyt 1820-luvulla Perniön Vihiniemestä, Kiskonjoen varrelta, rikkaan rautamalmiesiintymän. Louhittu malmi ja jalostuksessa tarvittava kalkkikivi jouduttiin kuitenkin kuljettamaan Kemiön saaren ympäri, koska matalasta ja karikkoisesta Strömmasta ei voitu kulkea isoilla proomuilla.

Strömman kanavan rakentamiselle loi pohjaa 1820- ja 1830-lukujen taloudellinen nousukausi, jolloin Suomessa tehtiin laajoja suunnitelmia kanavien rakentamiseksi. Suurisuuntaisin hankkeista oli 1840-luvulla aloitettu Saimaan kanava.

Strömman kanavan ruoppaustyöt alkoivat keisari Nikolai I:n suostumuksella 1844. Perniön Teijon ruukin omistaja Robert Bremer oli jo muutamia vuosia aikaisemmin tutkinut Kemiön virran perkausmahdollisuuksia, mutta työ ei johtanut tuloksiin. Teijon ruukin uusi omistaja Viktor Zebor Bremer tarjoutui korvausta vastaan teettämään sekä kanavan että työntösillan Kemiön virtaan. Teijon omistajien tuli sopimuksen mukaan ylläpitää valmista kanava-aluetta, mutta korvauksena he saattoivat periä kanavaa käyttäviltä aluksilta maksua. Kanava sai luotsin 1852.

Kanavan leveydeksi tuli aluksi alle kymmenen metriä ja vesisyvyydeksi noin kolme metriä. Rautainen työntösilta valmistettiin Teijon ruukissa 1897. Kanavanvartijan talo rakennettiin 1897 (B. Granholm). 1896-1898 Strömman kanavaa ryhdyttiin laajentamaan ja sen ylittävälle maantielle tehtiin teräksinen kääntösilta K. Lindbergin suunnitelmien mukaan. Uusi kanava rakennettiin vuosina 1967-1968 vanhan kanavan länsipuolelle.

Kanavan tuntumaan rakentui 1800-luvulla pieni yhdyskunta kouluineen ja kauppoineen. Keskeisellä liikennepaikalla olevan kanavan tuntumaan perustettiin 1875 Strömsholmin saha. 1870- ja 1880-luvulla paikalla toimi lisäksi pieni telakka.

Strömman rälssisäteri mainitaan kirjallisissa lähteissä ensimmäisen kerran 1434 ja se on ollut mm. Fleming-, De la Gardie- ja Oxenstierna-sukujen omistuksessa. Kartanon mailla oli rautakaivoksia. Kartanon päärakennusta muutettiin 1830-luvun jälkeen 1850-, 1880- ja 1930-luvuilla.

Teksti lainattu/kopioitu Museoviraston sivuilta.

aaaaaa

aaa

  Matkailuneuvonta: +358 2 4260 170

  Sähköposti: tourism (at) visitkimitoon.fi

  Kemiö:
  Villa Lande, Engelsbyntie 8:
  Ma - Pe 12-17, La - Su suljettu

  Taalintehdas:
  Räpylä, Kolapakantie 1:
  Ma - Su 9:00-16:30

VisitKemiönsaari

Mondo FIN 200X200 px

Jotta voimme tarjota sinulle parhaan mahdollisen palvelun, käytämme verkkosivuillamme evästeitä. Käyttämällä tätä web-sivustoa hyväksyt sivuston ehdot.
Hyväksyn En hyväksy