Siirry sisältöön

Ruskan värejä ja pimeneviä iltoja

Kesän hektisyys hälvenee, kun matkailun huippusesonki jää taakse. Alkaa makuhermoja kutkuttava sadonkorjuuaika.

Sadonkorjuuaikana lähiruuan merkitys korostuu.

Kesän lämpö viipyilee meressä ja kallioissa pitkään. Saarten sokkeloita kajakilla kolutessa, selkävesiä purjehtiessa tai luontopolkuja tallatessa tuntee olevansa keskellä viimeistä ja todellista etelä-suomalaista erämaata. Merivesi kirkastuu avaten ikkunansa pinnanalaiseen maailmaan. Yön ja päivän pituudet ovat tasapainossa, kun vuorokauden herkimmät hetket, auringonlaskut ja -nousut, pääsee näkemään yöunista tinkimättä.

Luontopoluilla on mukava kulkea syksyn raikkaudessa.

Lokakuun alusta kuun puoliväliin on saariston ruska parhaimmillaan; kylien, kartanoiden ja kirkkojen ympäristöt lukuisine lehtipuineen hehkuvat voimakkaita värejä. Navakat tuulet riisuvat lopulta puut alastomiksi ja saa aallot vyörymään voimalla ja vaahtopäisinä ulapalta. Jos et ole kokenut syysmyrskyä meren äärellä tai kuulostellut sen pauhua saaristomökin hirsien suojissa, on sinulla elämys koettavana!

Kulttuuriympäristöt tarjoavat väriterapiaa.